Kojelauta |  Seuraa blogia |  Ilmoita blogista |  Lisää blogeja |  Luo blogi!
10.10.2008 - 16:43

Aleksi on viime aikoina opetellut englantia, koska me kuulemma muutamme Amerikkaan (välillä se tosin on Ranska, mutta eipä se nyt niin tarkkaa ole). Ja pitihän sitä kieltä sitten iskällekkin opettaa, joten Aleksi sanoi isille, että "Isi, sun pitää sitten sanoa että my name is isi." Yksinkertaista! =)

     

04.09.2008 - 19:00

Kummallista kyllä, meidän lapsilla on vauvakuumetta.. On muuten ollut jo jonkun aikaa. Tässä yksi päivä tuli sitten telkkarista ohjelma, jossa perheessä oli kahdet kaksoset, kaikki aika pieniä vielä.

Elias sitten katsoi hetken lasten touhuja ja toikaisi: "Äiti, ostetaanko meille tollaset? Niiden kanssa olis kiva leikkiä."

Oli kyllä vähän naurussa pidättelemistä ja selittelemistä, kun lapsia ei niin vaan osteta ja niitä pitää hoitaakin. =)

04.09.2008 - 18:34

Joo, on hetki tosta edellisestä kirjoituksesta, mutta siihen on onneksi syynsä. Nimittäin yllättäen kesällä meidän talokiista ratkesi ja on tässä sitten ollut vähän raksalla tekemistä, kirjottelen siitä tässä joskus lisää. Kertoilempa tässä sitten kesän kuulumiset ja tekemiset niin hyvin kuin muistan.

Kaikenlaista on tullut tässä välissä väännettyä, vaikka kotosalla on oltu melkosen vähän. Matiaksen olkapääkin leikattiin ennen juhannusta ja se onnellinen viettää sairaslomaa 2.11. asti. Vähän sitten piteni toi kahden viikon kesäloma. =) Raksalla se kyllä lähinnä päivät on ollut, mutta eihän sillä kädellä kovin paljon voi vielä tehdä. Tässä kuva Matiaksesta Tuurin labyrinttimaassa, siellä seikkailtiin tossa kesällä koko perheen voimin. Toi tukisysteemi oli 5viikkoa yötäpäivää päällä ja oli sitten hiukkasen lämpöinen.     

     

Samoihin aikoihin tein muuten Aleksin Autot-korteille kivan säilytyslokeron lehdestä löydetystä kauniista kuvasta. Allu ainakin tykkäs ja kortitkin pysyvät tallella nykyään. (tulipa tossa kuva vastaan edellistä kuvaa etsiskellessä)

     

Kesän aikana keräsin usein tontilta kauniita kukkia, ajattelin että maljakossa niistä on enemmän iloa, kun ei me kerta siellä talossa asuta. Luonnonkukat levisivät hoitamattomalle tontille ja niitä olikin sitten paljon. Tässäpä yksi kesän kukka-asetelmista muistuttamaan kesän hellepäivistä.

     

Ostin muuten kesällä ihan oman ompelukoneen ja sitäkin on tullut kokeiltua. Aiemmin olen ostanut vanhoja päytäliinoja ja kankaita kirpparilta ja alennuksesta ja niistä on kaikkea suunnitteilla ja tekeillä. Eräänä perjantain päätin toteuttaa mielessä pyörineen kukkalaukun, jonka sitten annoinkin ystävälleni Marille, joka tuli sattumalta kylään samaisena päivänä. Myöhemmin tein kyllä samanmoisen itsellenikin ja se onkin ollut ahkerassa käytössä. Tälläinen ihanuus siitä tuli, kangas on kyllä mun mielestä aivan ihana!

     

Samasta kankaasta tein siskontytölle synttärilahjaksi pienen laukun ja pussukan. Ei huonosti yhdestä neliskanttisesta pöytäliinasta! Tälläiset paljastui siis Ellan synttäripaketista. (kuvat ei oo kyllä kauhean hyviä..)

     

     

Muutenkin olen innostunut kaikesta kierrätysjutusta. Ideoita on paljon, mutta aikaa vähän! Vanhoista t-paidoista leikkasin matonkudetta ja virkkasin säilytyskorin, toinen on työn alla. Niistä ja ehkä muustakin kuvia myöhemmin kun saan valmiiksi ja kuvat otetuksi.

Kesän aikana saatiin myös meidän näytelmä valmiiksi. En muista olenko siitä joskus maininnut, mutta olen siis ollut mukana tekemässä näytelmää Maailman ympäri 80 päivässä Ylihärmän nuorisoseuralla. Tein ja suunnittelin näytelmän lavastukse ja puvustuksen, avun kanssa tosin onneksi. Viimeiset näytökset on huomenna eli perjantaina ja sunnuntaina. Että tervetuloa vaan jos liikutte täällä päin! =) Sain myös pienen roolin, kun ei kukaan muu voinutkaan olla pianisti, ihan kiva käväistä lavallakin, eikä vaan hoitaa kulisseja.

Tälläistä kaikkea on tullut väännettyä kesän aikana ja paljon muutakin, kuvat on vaan ottamatta.. Se kun tahtoo aina välillä unohtua. =)

17.06.2008 - 19:51

Tänä iltana Aleksi ja Elias kertoivat itse iltasatuja. Tässä illan satoa. =)

YKSINÄINEN KOIRANPENTU

Olipa kerran yksinäinen koiranpentu, joka kaipasi äitiä ja isää. Se oli eksynyt. Lopulta se lähti ajomatkalle ja kysyi vaarilta, että missä äiti ja isä on. Vaari sanoi, että he lähtivät torille. Koiranpentu kysyi: "Koska he tulevat?" Vaari vastasi: "Enpä tiedä." Sitten yksinäinen koiranpentu kiipesi vuorille ja lauloi: "Äiti ja isi lähtivät torille lallallaa lal laa.." Koiranpentu kiipesi kehtoon, joka oli vuorilla. Siellä makasi yksinäinen vauva. Koiranpentu vei vauvan kotiin. Loppu.

  Kertonut: Aleksi Keskinen

KUORMA-AUTO

Olipa kerran yksi kuorma-auto, joka yritti löytää lastiansa, hiiliä. Se löysi jostain paikasta hiilivaraston ja meinasi ottaa sieltä, mutta ne olivatkin takkahiiliä. Sitten hän vei ne maatilalle. Kuorma-auto tikikin sitten heti vitsin, se löysi katuvalon joka oli jätetty päälle aamulla. Sitten se löysi vihdoin oikeita hiiliä joita se tarvitsi. Loppu.

  Kertonut: Aleksi Keskinen

NÄLKÄINEN KOIRA

Olipa kerran kun koira oli yksin, kun koira ei saanut syötävää, kun äiti ja isä oli kaupassa. Hän tahtoi laittaa itse ruokaaa, mutta mäpäs ryntäsin apuun laittamaan, kun mä olin kotona ja koira ei osannut. Loppu.

   Kertonut: Elias Keskinen

 

12.06.2008 - 10:49

Meidän taloprojekti alkoi oikeastaa keväällä 2007. Silloin aiottiin ensin rakentaa ja varattiinkin jo tontti. Lopulta monen mutkan kautta ostettiin kuitenkin  vuonna 1958 rakennettu omakotitalo ihanalla tontilla läheltä Ylihärmän keskustaa, Järven kylältä.  Tällöin elettin jo alkukesää. Avaimet luovutettiin heinäkuussa 2007. Tässä jonkunlainen kuva talosta ulkoa. Piha on reilun kokoinen ja tonttiin kuuluu pieni pala metsää. Naapureihin ei näy pihasta, joten sijainti on ihan täydellinen. Ulkoverhous ja ikkunat oli uusittu, joten vaan sisälle piti tehdä remonttia.

       

Kaksi kuukautta purettiin ja jonkun verran jo rakennettiin uuttakin, kunnes tuli ongelmia. Sisältä oli tässä vaiheessa purettu lähes kaikki irtilähtevä ja näky oli tämmöinen. Kuvassa on Eliaksen huone. Lattiat ja sisäseinät on siis täysin purettu ja seinistä on jäjellä enää pystytolpat.

       

Jo aikaisemmassa vaiheessa huomattiin pesuhuoneen viemärin ja wc:n viemärin vuotaneen. Niistä pistettiin reklamaatio heti käyntiin. Takaseinästä löytyi myös mätää puuta, jota oli jo korjailtu ennemmin. Kun mätää puuta alettiin korjata, huomattiin että ulkoseinissä on hometta. Hometta löytyi tarkemmissa tutkimuksissa kaikista ulkoseinistä ja se oli erittäin pahalaatuista. Lisäksi talon pohjalaatta oli väärin tehty ja katostakin löytyi puutteita. Tässä vaiheessa otimme yhteyttä asianajajaan ja aloitimme oikeustoimet.

Tästä on nyt kohta vuosi aikaa. Talo näyttää edelleen samalta, siis talo josta piti tulla meidän kaunis koti ja johon meidän piti jouluksi 2007 muuttaa asumaan.

Tällä hetkellä sopu on syntymässä, vaikka eihän koskaan voi olla varma. Reklamaation lähetys viiväistyi monella kuukaudella, sillä meidän on pitänyt hankkia kasoittain asiantuntijalausuntoja ja arvioita. Vastapuoli on kuitenkin ilmoittanut haluavansa sopia, onneksi sillä jos joudutaan menemään oikeuteen, saattaa prosessi kestää neljäkin vuotta. Vaadimme kaupan purkua ja olemme ilmoittaneet halukkuutemme tontin ostoon. Toinen vaihtoehto on hinnanalennus, jolloin meille maksetaan takaisin niin että vastapuolelle jää tontin arvon verran kauppasummasta.

Korjauskustannusarvion summa oli lähes sama kuin uuden talon rakentaminen, talosta voidaan hyödyntää oikeastaan vain ikkunat. Yritämme kuitenkin saada tontin itsellemme, että voisimme siihen rakentaa uuden talon. Kaikesta huolimatta paikka tuntuu meille kodilta, joten emme siitä halua luopua. Jokatapauksessa jäämme miinukselle, sillä tehdystä työstä ja ostetuista tarvikkeista tuskin saamme rahoja takaisin. Ne ovat sitten kípurahoja ne, niiden takia emme lähde pitkään ja kalliiseen oikeusprosessiin.

Laina juoksee koko ajan, vaikka talossa emme asu. Niinpä jouduimme luopumaan kalliista vuora-asunnosta rivitalossa ja muutimme Matiaksen vanhempien nurkkiin viime syksynä. Lähes koko meidän elämä ja kaikki rakkaat tavarat ovat väliaikaisessa säilössä Matiaksen serkulta vuoratussa huoneessa. Välillä on todella ankeaa ja kaipaan mitä pienimpiäkin esineitä ja asioita entisestä arjesta. Ei elämä voi olla samanlaista kuin kotona toisten nurkissa. Onneksi meillä on kuitenkin asuntovaunu, sinne yritämmekin lähteä joka viikonloppu. Siellä on paljon kotoisampi tunnelmakin ja saadaan olla omassa rauhassa.

 

12.06.2008 - 10:29

Hups, on jäänyt vähän kirjoittaminen väliin. On tässä ollut jos jotakin tapahtumaa, ettei oikeen tahdo päästä arkeen kiinni. Koulua on taas yksi vuosi takana ja kesäloma alkoi.. Tai no loma ja loma.. Oon iltapäivät töissä Holmankankaan grilli-kahviossa Alahärmässä, eikä Matiaksellakaan oo lomaa kun kaks viikkoa. Meidän ainoat yhteise lomapäivät on ens viikolla kun molemmilla on torstaista asti vapaata. Paitsi että Matias sai eilen tiedon, että sen olkapää leikataan tiistaina. Hyvää juhannusta siis käsi paketissa! Se siitä yhteisestä lomasta sitten. No, mä oon kyllä jo päättäny lähteä vaunulle lasten kanssa vaikkei Matias pääsisikään, oon sitä niin innolla odottanut. Onpahan Matiaskin sitten kotona kesällä, tosin se ei saa nostella mutta eihän se käsi liikkumista sentään estä. =)

Koulussa sain rahin tehtyä, tai kaksikin. Tein Emmille joustinrahin yo-lahjaksi. Harmi vaan että unohdin ottaa siitä kuvan. Laittelen tässä joskus työvaihekuvia, kunhan kerkeän. Myös kortin tein itse, tässä muutama kuva siitä.

Ensin kortti edestä, noita sanomalehtiperhosia oli koristeena Aleksin vihreillä syntymäpäivillä maaliskuussa.

       

Tässä kortti sisältä ja kuori. Teksi tuli vähän sivuun, joten käytin laiton kukan servetistä.

       

Lauantaina tultiin kaupasta, kello oli 5 minuuttia yli kuusi ja huomasin että lahjapaperi unohtui ostaa. No, ei saa olla kädetön! Leikkasin lehdestä kivoja kuvia ja teippasin ne yhteen, oli sitten lahjapaperia myöten itse tehty paketti. =) Tässä paperi teipattuna, kuva vaan on vähän huono.

       

Ja tässä lahja paketoituna, ainakin on persoonallinen.

       

Perjantaina suunnataan varmaan taas Kalajärvelle. Lauantaina pitäis käydä velj. Keskisellä hankkimassa tarpeita ens kesän näytelmän lavastukseen. Viime viikonloppuna lähti muuten talviturkki, vaikka kylmää kyllä oli. Aleksikin kastautui, mutta Eliasta ei saanut houkuteltua kylmään veteen polvia enempää.

19.05.2008 - 18:03

Niin meni viikonloppu Kalajärvellä, terassi on asennettu ja hieno tuli. Kyllä nyt kelpaa, lapsetkin saa leikkiä terassilla autoilla ja legoilla. =) Vähän oli vilpoista, mutta muuten mukavaa. Naapurivaunut oli melkein kaikki tyhjillään, joten oli kyllä tosi rauhallista ja hiljaista. Tässä kuvat terassista...

             

Kalusteiden alle laitettiin matto,joka ennen oli maassa vaunun edessä. Pöydän ympärille jäi reilusti tilaa, että mahtuu kulkemaan. Telttaan en ainakaan vielä aio tehdä verhoja, eipä oo kyllä konettakaan. Saa nähdä, tuleeko inspiraatio kesän aikana. Ois ne kyllä kivan näköiset.. =)

            

Toisella puolella on "lasten valtakunta". Ostetiin pieni pöytä avuksi grillaukseen, mutta Eliashan sanoi heti, että sopiva pöytä mulle. =) Niinpä se toimii nyt myös poikien pöytänä. Tilaa terassilla kyllä piisaa! =)

            

Tässä vielä teltta ulkoa. Samaan kuvaan tuli auto ja osa peräkärryäkin. =) Mutta teltta on siis ihan ruhtinaallisen kokoinen. Kuvassa toinen yläreuna vähän repsottaa, johtuu siitä että yksi putkenpala on täällä varastossa. =) Pitää muistaa ottaa se ens kerralla mukaan..

            

Vielä kuva pojista. Teltan reunakivet toimii hyvänä istuinalustana ja narunpätkistä oli iloa pariksi päiväksi. =) Niillä sai tehtyä vaikka mitä, varmaan tulevat olemaan käytössä vielä ens kerrallakin. Aleksi on oppinut tekemään solmunkin. Todettiin se pari viikkoa sitten Velj. Keskisillä, kun Allu solmi itsensä housunnarusta ostoskärryyn. =) Opettavainen kauppareissu.

           

Niin joo, ostettiin Keskiseltä riippukeinu. Kun ois vaan ollut lämpimämpi, niin ois siinä tarjennut paremmin. Saa nähdä kauanko se tossa pysyy, ei nimittäin ollut puissa yhtään oksaa alhaalla. =)

Sellainen reissu, viikonloppu vaan on niin lyhyt aika, että pitää aina keskenkaiken lähteä kotiin. Nyt ei pariin viikkoon päästäkkään vaunulle, vaikka mieli kyllä tekis. =)

 

16.05.2008 - 15:07

Ihottuma on jo vähän parempi, näppyjä ei niin hirveesti oo enää. Tosin jalanpohjat ja varpaanvälit kutiaa välillä. Kylkiluu on aina vaan kipeä, johtuu ehkä siitä että on pakko aina vaan yskiä. Äänikin on edelleen vähän heikossa kunnossa, saa nähdä parantuuko tämä kunnolla ennen juhannusta. =)

No, mutta jotain hyvääkin. Eilen tehtiin terassipalat vaunun eteen ja tänään lähdetään Kalajärvelle, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan. Tosin meni eilen kymmeneen illalla, kun päästiin aloittamaan vasta kuuden aikaan. Minä sitten välissä kävin laittamassa pojat nukkumaan ja eikun takas jatkamaan. Kylki oli eilen illasta jo vähän parempi, mutta kuinka ollakkaan en malttanut pysyä erossa vasarasta. Nostelin lautoja ja naulasin, joten kylki meni taas vähän huonommaksi. Nyt se on kyllä taas ehkä vähän parempi, joten eiköhän sekin tästä kun nyt vaan malttaa olla rasittamatta liikaa.

Koulussakin on pitänyt olla aika varovainen, enkä ole kauheesti mitään raskasta tehnyt. Tänään löysin viime vuoden intarsia, eli puu-upotustyöt, jotka sitten tein valmiiksi. Vahakerroksia pitää vielä kyllä laittaa lisää. Niistä en sitten tullut kuvaa ottaneeksi, eikä eilenkään työn tohinassa tullut kuvattua terassin tekoa, mutta viikonlopun jälkeen laitan kuvan valmiista terassista. =)

Hyvää viikonloppua siis kaikille, toivottavasti on aurinkoista!!

14.05.2008 - 21:03

                              

Kyllä on petollista toi auringonpaiste. Tuntuu niin lämpimältä kun katsoo ulos, mutta silti ulkona on kauhean kylmä. Aamulla oli autonlasit jäässä, en ollut uskoa silmiäni!

Kyljessä kipu jatkuu aina vaan, on vaan pahentunut eilisestä. Lisäksi löysin kyljestä kainalon alta illalla oudon paukaman ja tietenkin säikähdin, että mikäs nyt on. Tänään sain sitten lääkäriin ajan, joka totesi että patti on vaan ihan tavallinen rasvapatti. Onneksi! Kyljen kipu taas johtuu yskimisestä, kylkiluu voi murtua yskimisestä. Mulla on ilmeisesti joku hiusmurtuma, ei onneksi oo kunnolla murtunut.. Ainakaan vielä... Lääkkeeksi särkylääkettä, paranee itsestään. Koulussa en vaan oikeen voinut tehdä mitään, kun oven avaaminenkin otti kipeää. Onneksi huomenna on kolmosten opinnäytetöiden esittely, joten ei tarvi mitään töitä tehdä. Samalla kysyin lääkäriltä ihottumasta, kun mulla on pari päivää ollut pientä näppyä koko kroppa täynnä. Johtuu luultavasti antibioottikuurista, kummallista on että se puhkesi vasta kuurin loputtua. Tai sitten se on toista ihottumaa, en muista nimeä, kuitenkin se saattaa kestää jopa neljä kuukautta eikä lääkettä ole. Toivon siis, että se on antibiootista. =) Onneksi ei kauheasti ainakaan vielä kutise, paitsi jalkapohjat mikä taas on aika inhottavaa..

Sellaista tänne, työt ei siis taas edistyneet. Mutta Matias haki vaunun terassiin lautaa, joten huomenna pitäisi saada terassipalat tehtyä. Että jotain pientä kuitenkin. =) Kauheesti jo odotetaan viikonloppua, että päästään vaunulle. Kun vaan tää yskä lähtis lopullisesti, alkaa jo tympiä kun äänikin on vielä vähän hukassa.

13.05.2008 - 16:09

Oi voi, tänään on ollut oikeen kipupäivä. Eilen oli jo lapaluut jumissa ja nyt on ihan hirveän kipeä, varsinkin toiselle puolelle särkee. Etenkin yskiessä sattuu ihan hirveästi. Kyllä voi olla raihnainen olo, äänikin on vielä kauniin möreä. Ei oo kivaa.

No, kivaa kuitenkin on se, että tänään vietetään "tyttöjen" iltaa Ullan ja Marin kanssa. Kävinkin Prismassa nälkäisenä ja mukaan tarttui jos jotain hyvää syötävää. Lisäksi ostin kengät, paidan ja caprit itselle ja Aleksille sukkia ja t-paidan. Tulipas törsättyä. =) Aleksi on taas niin kasvanut, että jää kaikki vaatteet pieneksi. Ja sama ilmiö on havaittavissa myös Eliaksessa. Tähän väliin "fiilistelykuva" Allusta. kun ei nyt oo mitään ajankohtaista kuvaa laitettavaksi.

Koulussa oli ihan normipäivä. Uutta satulavyötä on nyt tilattu, joten parin päivän päästä rahin teko jatkuu. Emmin lahjaa pääsin tänään aloittamaan ja keskeneräiseen kaappiin sain kannen melkeen valmiiksi ja oviin kaiversin saranoille paikat. Ihan mukava päivä siis. =) Nyt lähden paistamaan lättyjä, saa nähdä jaksanko illalla mitään herkkuja enää syödäkkään. Me ollaan kyllä oikeen lättyperhe, ei muuta syötäiskään jos vaan ois mahdollista!

 

Kirjoittaja

Olen 24 -vuotias ja opiskelen Ilmajoella puualan artesaaniksi.

Perheeseen kuuluvat mies Matias ja pojat Aleksi 6v. ja Elias 4v.